Taas tapahtui! Ei voi olla totta! Popi-raukka!

Vein Popin parvekkeelle laitoin oven melkein kiinni ja painun tietokoneelle, päässä ajatus "elä unohda Popia sinne niinkuin Alexin".

Meillä oli berni, Alex, jonka unohdin parvekkeelle kun se oli ihan pentu vielä. Kun joku oli rikkonut alakerran liikkeen ikkunan niin mun piti mennä poliiseille huutaa parvekkeelta että niiden pitäisi mennä talon etupuolelle ja kaikessa hälinässä sitten huusin iskälle että vahdi Alexia ja ota se pois parvekkeelta samalla kun ite menin alakertaan.
Sitten siellä alhaalla jonkun ajan oltuani tajusin että jos Alex on vieläkin parvekkeella (iskä on hajamielisempi kuin mä) ja siellä sataa lunta!!! Siellähän se oli pieneksi kääröksi mennyt nukkumaan. Voi toista...

Netissä olin sitten tuossa ja mietiskelin moneen otteeseen että missähän se Popi on kun ei minun huoneessa nuku... Kunnes kuin salama kirkkaalta taivaalta päähän pätkähti että se on parvekkeella, ja juoksujalkaa sinne menin ja siellähän se istui tapittaen ovea, lumikerros turkin päällä. Taas satoi lunta! Taas oli koiranpentu unohtunut parvekkeelle! Eii...

No eipä tuo onneksi tainnut traumoja saada - kun minua vähän aikaa hali niin unohtui koko juttu =) Ei ollut ainakaan tuntia siellä, mutta kauan kuitenkin Popin mittakaavassa.

Popi hieman märkänä kun lumet suli päältä pois x)